1	"TYÖTURVALLISUUSLAKI" TYÖTURVALLISUUSLAKI 1. Lain tarkoituksena on: Parantaa työympäristöä ja työolosuhteita ja siten turvata ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä Ennaltaehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja sekä muita työstä ja työympäristöstä johtuvia haittoja työntekijän terveydelle Terveys kattaa sekä fyysisen että henkisen terveyden Työturvallisuuslain ensisijainen tavoite on työtapaturmien ja ammattitautien sekä muiden työstä ja työympäristöstä johtuvien terveyshaittojen ja terveysvaarojen ennalta ehkäiseminen ja torjuminen
2	"Työnantajalla on huolehtimisvelvoite:" Työnantajalla on huolehtimisvelvoite: velvoite huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta Lakia sovelletaan kaikkeen toisen palveluksessa tehtävään palkkatyöhön Sovelletaan virkasuhteessa Ei sovelleta harrastustoiminnassa eikä ammattiurheilussa Sovelletaan oppisopimuskoulutuksessa Sovelletaan oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä
3	"2." 2. Työnantajan velvollisuudet 2.1. Turvallisuuden hallinta Laki korostaa työpaikan oma-aloitteista turvallisuuden hallintaa Keskeisiä turvallisuuden hallinnan elementtejä ovat: Työpaikan haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen Em. tekijöiden merkityksen arvioiminen työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle Asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen vaara- ja haittatekijöiden poistamiseksi ja vähentämiseksi 2.2. Työnantajan huolehtimisvelvoite Velvoittaa työnantajan ryhtymään toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeellisia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä huolehtimiseksi
4	"2.3." 2.3. Työturvallisuuden ennalta ehkäisevät yleiset periaatteet Vaara- ja haittatekijöiden syntymisen estäminen Vaara- ja haittatekijöiden poistaminen tai, jos tämä ei ole mahdollista, niiden korvaaminen vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla Yleisesti vaikuttavien työsuojelutoimenpiteiden toteuttaminen ennen yksilöllisiä Tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehityksen huomioon ottaminen 2.4. Tarkkailuvelvoite Työnantajalla on velvoite tarkkailla: työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen
5	"Työnantajan velvoitteiden ulottuvuus:" Työnantajan velvoitteiden ulottuvuus: Omat työntekijät Vuokratyöntekijät Rakennustyömailla: vaaraa ei saa aiheuttaa työmailla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville Räjäytys- ja louhintatyöt 3. Työsuojelun toimintaohjelma Työnantajalla on velvollisuus laatia Työsuojelun toimintaohjelma on ennaltaehkäisevää työsuojelua koskeva toimintapolitiikka eli toimintaohjelma Tavoitteena on, että yrityksen johto ja koko henkilöstö sitoutuvat toiminnassaan noudattamaan asetettuja turvallisuus- ja terveystavoitteita
6	"4." 4. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi = riskien arviointi Lain keskeinen tavoite on: Saada työnantaja luomaan systemaattinen lähestymistapa työpaikan turvallisuuteen ja työterveyteen vaikuttavissa asioissa Työnantaja asettaa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden toiminnan keskeiseksi lähtökohdaksi Työpaikoilla aikaansaadaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi Lain 10 §:n säännös työn vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista koskee kaikkia työnantajia riippumatta toimialasta ja työntekijöiden määrästä Tarkoitus on, että työn ja työpaikan mahdolliset vaara- ja haittatekijät tulevat riittävästi selvitetyiksi ja tunnistetuiksi Kun vaaratekijät on tunnistettu, on ne mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti poistettava
7	"Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa" Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on ryhdyttävä tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimiin vaaran tai haitan vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle = Riskien arviointi Suorittamansa arvioinnin perusteella työnantajan on alennettava riski sille tasolle, että työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheutunut haitta tai vaara on mahdollisimman pieni 4.1. Riskien arvioinnissa selvitettävät tekijät Selvitettävät ja arvioitavat haitta- ja vaaratekijät työolosuhteet työmenetelmät näistä johtunut tapaturman tai ammattitaudin tai sairauden vaara kuormitustekijät aikapaine haitallinen tietokuormitus
8	"puutteet työpisteiden ergonomiassa" puutteet työpisteiden ergonomiassa väkivallan uhka työyhteisön huono toimivuus kiusaaminen Vaarojen selvittämis- ja arviointivelvoite kohdistuu työnantajaan Jos työnantajalla ei ole osaamista ja asiantuntemusta riskienarviointiin, työnantajan tulee käyttää ulkopuolista asiantuntijaa Työterveyshuolto on luonteva asiantuntijataho Työterveyshuolto laatii työpaikkaselvityksen: sitä on hyvä käyttää vaarojen tunnistamisen ja selvittämisen apuna Työnantajan tehtävä on päättää tunnistettujen vaarojen ja haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä Työnantajalla on vastuu työn ja työympäristön turvallisuudesta
9	"Riskien arvioinnista laaditaan asiakirja" Riskien arvioinnista laaditaan asiakirja Riskien arvioinnin muodosta ja sisällöstä on erityislainsäädännöllä annettu tarkempia säännöksiä Arvioinnissa on hyvä käyttää osana työterveyshuoltolain tarkoittamaa työpaikkaselvitystä Työpaikkaselvitys on oltava työpaikalla työntekijöiden nähtävänä 5. Erityistä vaaraa aiheuttava työ Jos työnantajan riskienarviointi osoittaa työssä olevan erityisen tapaturman tai sairastumisen vaaran, työnantajan on huolehdittava siitä, että tällaista työtä teetetään vain pätevällä, ammattitaitoisella ja työhön henkilökohtaisten edellytystensä puolesta soveltuvalla työntekijällä Muiden henkilöiden pääsy työn vaara-alueelle tulee estää Esimerkkejä erityistä ammattitaitoa vaativista töistä ovat: koneen käydessä tehtävät säätö-, puhdistus-, häiriönpoisto-, huolto- ja korjaustyöt
10	"6." 6. Raskaana oleva työntekijä Töitä, joista voi aiheutua vaaraa raskaana olevalle työntekijälle tai sikiölle, ei saa teettää Oikeat toimenpiteet edellä mainituissa tilanteissa ovat vaaratekijöiden poistaminen tai työntekijän siirtäminen muuhun työhön 7. Työympäristön suunnittelu Suunnittelulla tarkoitetaan paitsi uuden työtilan ja uusien työmenetelmien suunnittelua myös olemassa- ja käytössä olevien muutostilanteita Työnantajan suunnitteluvelvoite kohdistuu Rakenteelliseen työympäristöön Koneiden Laitteiden Muiden työvälineiden Tuotantoprosessien
11	"Kemikaalien" Kemikaalien Muiden aineiden käytön ja Käyttöolosuhteiden suunnitteluun Työympäristön järjestelyissä tulee ottaa huomioon tarvittaessa myös vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen tai terveyden ja turvallisuuden varmistaminen muutoin edellyttää erityisiä toimenpiteitä Työantajan velvollisuus on huolehtia lain edellyttämien asioiden huomioiminen suunnittelussa
12	"8." 8. Työn suunnittelu Työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset on otettava huomioon työn suunnittelussa Haitallinen kuormitus voi olla fyysistä tai henkistä yli- tai alikuormitusta Terveydelle haitallista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi työasennot, työliikkeet, väärin mitoitettu fyysinen tai psyykkinen rasitus ja liiallinen tietokuormitus 9. Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus Työnantajalla on velvollisuus antaa opetusta ja ohjausta Työturvallisuuslaki korostaa opetuksen ja ohjauksen merkitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta Työnantajalla on velvollisuus perehdyttää työntekijä työpaikan olosuhteisiin ja oikeisiin työmenetelmiin Lähtökohtana on työntekijän koulutus, ammatillinen osaaminen ja työkokemus Tavoitteena on, että työntekijä osaa suorittaa työnsä oikein ja oikeita työtapoja noudattaen
13	"10." 10. Henkilösuojainten, apuvälineiden ja muiden laitteiden varaaminen käyttöön Työturvallisuuslain lähtökohta on, että työstä tai työolosuhteista työntekijälle aiheutuva tapaturman tai sairastumisen vaara on ensisijaisesti torjuttava rakenteellisilla, teknisillä ja työn organisointiin liittyvillä toimenpiteillä Toissijaisesti torjuntakeinoina tulevat kysymykseen henkilösuojainten käyttö Henkilösuojainten hankinta: Työnantajan velvollisuus on hankkia ja antaa työntekijöiden käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilösuojaimet Työntekijällä on velvollisuus käyttää tarvittavia henkilösuojaimia Henkilösuojainten hankintakustannuksista vastaa työnantaja
14	"11." 11. Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta Työturvallisuuslaki korostaa yhteistoiminnan merkitystä turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämisestä työpaikalla Työntekijällä on velvollisuus omalta osaltaan toimia yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työsuojelun edistämiseksi 12. Työntekijän velvollisuudet ja oikeus työstä pidättäytymiseen Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia työn tekemistä koskevia ohjeita ja määräyksiä Työturvallisuuslaki korostaa järjestyksen ja siisteyden sekä huolellisuuden ja varovaisuuden merkitystä työpaikan turvallisuudelle ja terveellisyydelle Työntekijän velvollisuus on huolehtia käytettävissään olevin keinoin omasta ja myös muiden työntekijöiden turvallisuudesta
15	"13." 13. Häirinnän kielto Työturvallisuuslaissa on häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun kielto Työntekijän on vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai turvallisuudelle Työnantajan velvollisuutena on häirinnästä tiedon saatuaan ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi 14. Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen Työntekijän velvollisuus on ilmoittaa työnjohdolle ja työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista työssä Vikoja ja puutteita saattaa esiintyä: koneissa työvälineissä
16	"laitteissa" laitteissa henkilösuojaimissa Ilmoitusvelvollisuus koskee sellaisia seikkoja, joilla on vaikutusta työntekijöitten turvallisuuteen ja terveyteen Työnantajalla on velvollisuus kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle niistä toimenpiteistä, joihin työntekijän ilmoitus on antanut aihetta 15. Vikojen poistaminen Työntekijän velvollisuus on käytettävissään olevin keinoin ja mahdollisuuksiensa mukaan poistaa työssä havaitsemansa turvallisuuteen vaikuttavat viat ja puutteellisuudet 16. Henkilösuojainten käyttö ja soveltuva työvaatetus Työntekijän velvollisuus on käyttää henkilösuojuksia ja muita varusteita ja hoidettava niitä huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti Työntekijän velvollisuus on käyttää työssään asianmukaista vaatetusta
17	"17." 17. Työvälineiden ja vaarallisten aineiden käyttö Työntekijä on velvollinen koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden käytössä toimiminen työnantajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti Vaarallisten aineiden käytössä ja käsittelyssä vaaditaan erityistä varovaisuutta 18. Turvallisuus ja suojalaitteiden käyttö Työskentely ilman asianmukaisia suoja- ja turvallisuuslaitteita on kielletty Suojalaitteen poistaminen aiheettomasti on rangaistava teko Jos työntekijän on välttämätöntä poistaa suojalaite (huolto- ja kunnossapito) käytöstä tilapäisesti, on työntekijän palautettava tai kytkettävä suojalaite päälle niin pian kuin mahdollista Suojalaitteen poistamisesta on ilmoitettava työnantajalle ja työntekijöille
18	"19." 19. Työntekijän työstä pidättäytyminen Työntekijällä on oikeus pidättäytyä hänen tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle vakavaa vaaraa aiheuttavasta työstä 20. Työtä ja työolosuhteita koskevat tarkemmat säännökset 20.1. Työpisteen ergonomia, työasennot, työliikkeet Työpisteen rakenteet sekä käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijöiden edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti ja asianmukaisesti Työpisteeseen ja työvälineisiin kuuluvat: koneet työvälineet muut laitteet kalusteet
19	"laitteistot" laitteistot muut työssä käytettävät tarvikkeet Työvälineiden on mahdollisuuksien mukaan oltava siten säädettävissä ja järjestettävissä sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, että työstä ei aiheudu työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta Selvittämisessä voidaan käyttää työterveyshuollon apua 21. Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen Työnantajalla on velvollisuus asiasta tiedon saatuaan ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin haitallisten kuormitustekijöitten selvittämiseksi sekä niistä aiheutuvan vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi Työn kuormittavuuden huomioon ottaminen on osa työterveyshuollon lakisääteisiä tehtäviä Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä toimenpide-ehdotuksia ja seurata niiden toteutumista
20	"22." 22. Näyttöpäätetyö Edellä mainitun työn järjestämisessä on olennaista, että työpiste on järjestetty ergonomisesti asianmukaisella tavalla 23. Väkivallan uhka Esiintyy muun muassa poliisi-, vartiointi-, sairaanhoito-, sosiaali-, ravintola-, myynti- ja liikennealalla Usein on kyse työstä, jossa väkivaltaa tai sen uhkaa aiheuttaa väkivaltainen asiakas Työnantajalle asetetaan velvoitteita väkivallan tai sen uhkan torjumiseksi, kun työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka Työnantajan on järjestettävä työ ja työolosuhteet siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet voidaan mahdollisuuksien mukaan ehkäistä ennakolta Työpaikalle on tarvittaessa tehtävä tai hankittava turvallisuusjärjestelmät tai -laitteet sekä järjestettävä mahdollisuus avun hälyttämiseen Turvajärjestelyjä voivat olla esimerkiksi kulunvalvonta, ovien automaattinen sulkeutuminen, kameravalvonta, pleksilasit, turvamiehet tai hälytyslaitteet Työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet
21	"24." 24. Häirintä Jos työpaikalla esiintyy työntekijään kohdistuvaa ja hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on häirinnästä tiedon saatuaan ryhdyttävä käytettävissään olevin keinoin toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi Säännöksen piiriin kuuluu myös sukupuolinen häirintä 25. Yksintyöskentely Työnantajan pitää tehdä riskien arviointi myös niissä tehtävissä, joissa henkilö työskentelee yksin: metsuri kodinhoitaja kotisairaanhoitaja kioskimyyjä Työnantajan on järjestettävä työ niin, että haitta tai vaara on mahdollisimman vähäinen Työnantajan on järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon
22	"26." 26. Yötyö Klo 23 ja 6 välisenä aikana tehtävä työ Työnantajan on tarvittaessa järjestettävä työntekijälle mahdollisuus siirtyä vähemmän haitallista kuormitusta sisältäviin tehtäviin Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta saada vaihtaa työtehtäviä tai vuoroa
23	"27." 27. Työpaikan ja työympäristön rakenteita koskevat säännökset A. Työpaikan rakenteellinen ja toiminnallinen turvallisuus ja terveellisyys Työpaikan rakenteista, materiaaleista, varusteista ja laitteista ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle Edellä mainitut tulee voida käsitellä, kunnostaa ja puhdistaa turvallisesti Työpaikalla on voitava liikkua turvallisesti Työpaikalla on oltava riittävä määrä asianmukaisia poistumis- ja pelastautumisteitä A1. Työpaikan ilmanvaihto ja työhuoneen tilavuus Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa Työhuoneen tilavuuden ja pinta-alan tulee olla riittävä: vähintään 10 m3 / työntekijä
24	"A2." A2. Työpaikan valaistus Työpaikalle on järjestettävä työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen sopiva ja tehokas valaistus A3. Työpaikan sisäinen liikenne ja tavaroiden siirtäminen Työpaikan sisäinen ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne on järjestettävä siten, ettei se aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle Tavaran nosto, kuljetus, käsittely ja varastointi sekä tavaran käsittely- ja kuormauspaikat on suunniteltava ja järjestettävä siten, että nosto- ja siirtolaitteista tai tavaran siirrosta ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle Esineiden putoamisesta aiheutuva mahdollinen vaara on myös otettava huomioon A4. Järjestys ja siisteys Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työpaikalla turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä
25	"B." B. Kemialliset, fysikaaliset ja tekijät ja vaarallisten aineiden käyttö B1. Ilman epäpuhtaudet Työnantajalla on velvollisuus torjua työpaikalla työntekijää vahingoittavassa tai häiritsevässä määrin esiintyviä ilman epäpuhtauksia Työnantajan on yleisen suojeluperiaatteen mukaisesti ensisijaisesti mahdollisuuksien mukaan estettävä ilman epäpuhtauksien leviäminen eristämällä epäpuhtauden lähde tai sijoittamalla se suljettuun tilaan tai laitteeseen B2. Kemialliset tekijät ja työssä käytettävät vaaralliset aineet Työnantajalla on velvollisuus rajoittaa työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille mahdollisimman vähäiseksi Ensisijaisesti altistumista tulisi vähentää korvaamalla vaarallinen kemiallinen tekijä vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella Jos korvaaminen ei ole mahdollista, altistumista tulisi vähentää mahdollisimman vähäiseksi välttämällä tai poistamalla päästö niiden syntyvaiheessa, eristämällä työvaihe tai ilmanvaihtoratkaisulla
26	"Viime vaiheessa on käytettävä henkilösuojaimia..." Viime vaiheessa on käytettävä henkilösuojaimia tai järjestettävä työn jaksotus niin, että altistusaika on mahdollisimman lyhyt Työnantajan on annettava työntekijöille työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä riittävästi opastusta C. Fysikaaliset tekijät ja sähkön käytön turvallisuus Työnantajan on rajoitettava työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville fysikaalisille tekijöille mahdollisimman vähäiseksi Fysikaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi lämpötila, kosteus, veto, melu, paine, tärinä ja säteily Altistumisen syntyminen tulee pyrkiä estämään, vaarallinen tekijä tulee pyrkiä korvaamaan vähemmän vaarallisella tai se voidaan koteloida, eristää tai vaimentaa Ellei edellä mainituilla menetelmillä saavuteta riittävää tulosta, altistumisaikaa voidaan vähentää tauotuksella tai vähentämällä altistusta henkilösuojaimilla Työnantajan on huolehdittava, että sähkölaitteista, sähkön käytöstä ja staattisesta sähköstä johtuva vaara on mahdollisimman vähäinen
27	"D." D. Biologiset tekijät Työnantajalla on velvollisuus rajoittaa työntekijän altistuminen terveydelle vaaraa tai haittaa aiheuttaville biologisille tekijöille mahdollisimman vähäisiksi Esimerkiksi tartuntataudit, epidemiat, allergiset sairaudet, myrkytykset myös lisääntymisterveys Työnantajalla on oltava riittävät tiedot työpaikalla esiintyvien altisteiden ominaisuuksista, vaarallisuudesta, altistumisen luonteesta ja määristä sekä altisteisiin liittyvistä terveyshaitoista ja mahdollisista raja-arvoista Riittävien tietojen saanti voi edellyttää ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä, työterveyshuollon asiantuntemusta Biologisia tekijöitä ovat erilaiset mikro-organismit, kuten: homeet bakteerit sienet virukset
28	"E." E. Koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuus Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työssä käytetään vain koneita, työvälineitä ja muita laitteita, jotka ovat niitä koskevien säännösten mukaisia Työnantajan on huolehdittava siitä, että laitteet ovat muutenkin kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia Laitteiden ynnä muiden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa niillä työskenteleville tai muille työpaikalla oleville henkilöille Koneita, laitteita ja työvälineitä tulee käyttää vain niihin töihin ja niissä olosuhteissa, joihin ne on tarkoitettu Työnantajan on huolehdittava koneiden ja laitteiden oikeasta asennuksesta Koneet on varustettava tarvittavilla suojuksilla ja turvalaitteilla sekä merkinnöillä Työnantaja voi luottaa siihen, että valmistajan koneeseen kiinnittämä CE-merkintä on osoitus koneen vaatimuksenmukaisuuden täyttymisestä Koneita, laitteita ja työvälineitä on käytettävä, hoidettava, puhdistettava ja huollettava asianmukaisesti Työnantajan on huolehdittava siitä, että kone pysyy turvallisuuden edellyttämässä kunnossa koko sen käytön ajan
29	"F." F. Henkilöiden nostaminen nostolaitteella Työnantajan on järjestettävä työntekijän nostaminen ja siirtäminen nostolaitetta käyttäen siten, ettei nostettavien tai muidenkaan työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle aiheudu haittaa tai vaaraa Työnantajan on huolehdittava siitä, että nostolaite on vaatimusten mukainen ja nostettavien työntekijöiden kannalta turvallinen ja varustettu asianmukaisin suoja- ja hallintalaittein sekä ettei nostolaitteen alla tai liikeradalla ole työntekijöitä, joille nostotyö voisi aiheuttaa vaaraa Henkilöiden nostaminen on sallittu vain siihen tarkoitukseen suunnitellulla ja valmistetulla henkilönostimella
30	"G." G. Työvälineen käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset Työturvallisuuslaki ei aseta yleistä työvälineiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastusvelvoitetta Sanotuista velvollisuuksista on säädetty alemman asteisilla säännöksillä: asetukset Käyttöönottotarkastus on tehtävä nostureille ja henkilönostimille, joiden suurin sallittu kuorma on yli 500 kg Käyttöönottotarkastus on tehtävä myös autonosturille, ei kuitenkaan, jos ei työskennellä nostimen alla tai nostokorkeus on enintään 0.5 metriä Vuoden välein on tarkastettava: Nosturit Henkilönostimet Autonostimet Nostoapuvälineet Käsikäyttöiset nostotaljat Nostettavat kuormaus- ja lastaussillat
31	"Käyttöönottotarkastuksessa varmistetaan," Käyttöönottotarkastuksessa varmistetaan, että laite on asennettu oikein ja että sen hallinta- ja turvalaitteet toimivat oikein Määräaikaistarkastuksella tarkoitetaan koneiden ja laitteiden tarkistamista niiden turvallisen toimintakunnon varmistamiseksi säännöllisin väliajoin tai poikkeuksellisen tilanteen jälkeen Määräaikaistarkastuksilla pyritään varmistamaan, että työvälineen kunto ja ominaisuudet eivät ole käytön tai kulumisen taikka sään tai muiden ulkoisten tekijöiden vuoksi heikentyneet eikä käytön turvallisuus ole näistä syistä vaarantunut Käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksen suorittajan tulee olla tehtävään pätevä
32	"28." 28. Onnettomuuden vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu Teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö ovat velvollisia: varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseen vaaratilanteessa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät Työnantajan on annettava työntekijöille tarpeellista opetusta ja ohjeet suuronnettomuuden vaaran torjumisesta ja menettelytavoista onnettomuuden sattuessa Lisäksi työpaikalla on tarvittaessa järjestettävä harjoituksia, joilla selvitetään ohjeiden ja menettelytapojen toimivuutta käytännössä
33	"Hälytys-," Hälytys-, turvallisuus ja pelastusvälineet ja pelastusohjeet Työolosuhteiden niin edellyttäessä on työpaikka varustettava tarpeellisilla hälytys- paloturvallisuus-, hengenpelastus- ja pelastautumislaitteilla ja pelastautumisvälineillä Työpaikassa, jossa on veden varaan joutumisen johdosta hengen tai terveyden vaara, tulee olla saatavissa pelastautumisvälineet Turvallisuusjärjestelyjen tarkoituksena on hälyttää vaaran ilmaantuessa, suojata vaaralta ja auttaa pelastumisessa Erilaisten turvallisuus- ja pelastusvälineiden tarve riippuu työpaikan olosuhteista Työntekijöille on annettava tarpeelliset tiedot turvallisuus- ja muiden laitteiden käytöstä sekä tulipalon, hukkumis- tai muun vaaran varalta
34	"B." B. Ensiapu Ensiavulla tarkoitetaan tapahtumapaikalla tai sen läheisyydessä loukkaantuneelle tai sairauskohtauksen saaneelle välittömästi annettavaa apua Ensiavun järjestämistarpeeseen ja –tapaan vaikuttavat työntekijöiden lukumäärä, työn luonne ja työolosuhteet Työn ja työolosuhteiden niin edellyttäessä työntekijöille on annettava ohjeet toimenpiteistä ensiavun saamiseksi tapaturman tai sairastumisen sattuessa Työntekijöillä tulee olla perustiedot työpaikan ensiapujärjestelyistä ja avun hankkimisesta onnettomuustapauksissa Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava asianmukaisia ensiapuvälineitä Ensiapuvälineiden sijainti on merkittävä asianmukaisesti Ensiapuvalmiuden suunnittelussa asiantuntijana on työterveyshuolto Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu osallistuminen työturvallisuuslaissa tarkoitetun ensiavun ja ensiapukoulutuksen järjestämiseen
35	"C." C. Ensiapu- ja pelastushenkilöiden nimeäminen Pelastustoimilaissa säädetty turvallisuussuunnitelma on laadittava, jos työntekijöitä on vähintään 30 Turvallisuussuunnitelma on laadittava kouluissa, sairaaloissa, hotelleissa, suurissa myymälöissä ynnä muissa vastaavissa Ensiapu, palontorjunta ja pelastustoimenpiteiden täytäntöön panemiseksi on aiheellista nimetä yksi tai useampi työntekijä Tarve nimetä ja nimettävien henkilöiden määrä riippuu työpaikan koosta, työn luonteesta ja työpaikalla esiintyvistä vaaratekijöistä Työnantajan on huolehdittava siitä, että nimetyt henkilöt saavat riittävän koulutuksen ja myös koulutusta taitojen ylläpitämiseksi
36	"29." 29. Henkilöstötilat Työantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöiden käyttöön asianmukaiset henkilöstötilat, jotka ovat riittävästi ja asianmukaisesti varustetut peseytymistilat pukeutumistilat vaatteiden säilytystilat ruokailutilat lepotilat käymälätilat muut henkilöstötilat Raskaana olevilla ja imettävillä naisilla tulee olla mahdollisuus mennä tarvittaessa lepäämään
37	"30." 30. Rangaistussäännökset Työturvallisuusrikkomus: Työturvallisuuslaissa tai sen nojalla annetussa säädöksessä säädettyjen velvoitteiden tahallista tai huolimattomuudesta johtuvaa laiminlyöntiä Rangaistavaa on myös luvaton tai ilman pätevää syytä tapahtuva tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen taikka ohje- tai varoitusmerkinnän poistaminen tai turmeleminen Rikoslain 47 luvun 1 §:ssä on säädetty työturvallisuusrikoksesta siinä rangaistusmaksimiksi on säädetty sakko tai vankeutta enintään yksi vuosi
38	"31." 31. Työsuojelun valvonta Työsuojeluviranomainen tarkastaa työpaikkoja Tarkoituksena on edistää lainsäädännön noudattamista Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on edistää työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoimintaa Viranomaisilla on oikeus: päästä paikkaan, jossa työtä tehdään saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat, joita työnantajan on tehtävä tai säilytettävä, esimerkiksi työaika- ja vuosilomakirjanpito keskustella tarkastuksen kohteena olevista asioista paikalla työskentelevien kanssa saada työnantajalta selvitys suunnitelmista ja selvityksistä, joilla on vaikutusta työturvallisuuteen saada nähtäväkseen työterveyshuoltosopimus näytteen ottamiseen raaka- ja tarveaineista tehdä työpaikalla työhygienisiä mittauksia saada muutenkin valvontaa varten tarpeellisia tietoja
39	"Työsuojelutarkastuksen tekeminen" Työsuojelutarkastuksen tekeminen Työsuojeluviranomaiset tekevät Tarkastuksia on tehtävä niin usein ja niin tehokkaasti kuin valvonnan vaikuttavuuden kannalta on tarpeen Tarkastukset suunnataan erityisesti hengen ja terveyden menettämisen kannalta vaarallisille työpaikoille Työsuojeluviranomaisen on tietoonsa tulleen kuoleman tai vaikeaan vammaan johtaneen työtapaturman johdosta tutkittava tapaturma kiireellisesti Kun tarkastaja on ilmoittanut työsuojelutarkastuksesta, työnantajan on ilmoitettava siitä työsuojeluvaltuutetulle. Ellei työsuojeluvaltuutettua ole, ilmoitus tehdään työntekijöille Työsuojeluvaltuutettu on läsnä tarkastuksessa Työsuojelutarkastuksen kulku: Alkukokous Työpaikkakäynti Loppukokous
40	"B." B. Tarkastus ennalta ilmoittamatta Silloin kun on perusteltu syy epäillä, että ennakkoilmoitus estää tai vaikeuttaa tarkastuksen tavoitteen toteutumista Vain poikkeustilanteissa Tarkastuksen tavoitteena on työolosuhteiden parantaminen ja lainsäädännön noudattamisen valvonta Yllätystarkastuksessakin tarkastajan tulee ilmoittaa saapuessaan asiasta työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle C. Tarkastus kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa Voidaan tehdä, jos on perusteltu syy epäillä, että tiloissa tehtävästä työstä tai työolosuhteista aiheutuu vaaraa työntekijän hengelle tai olennaista haittaa hänen terveydelleen D. Ilmoittajan tietojen salassapito Rikkomisesta ilmoituksen tehnyttä suojataan: henkilötietoja ei saa luovuttaa
41	"E." E. Tarkastuskertomus Tarkastajan on laadittava suorittamastaan tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus. Siinä: On käytävä ilmi tarkastuksen kulku ja havainnot Voidaan antaa työnantajalle toimintaohjeita mahdollisten puutteiden poistamiseksi ja saattamiseksi lain edellyttämälle tasolle Vakavammassa lainrikkomistapauksessa annetaan työnantajalle kehotus asiantilan korjaamiseksi Voidaan antaa työnantajalle myös suositusluonteisia neuvoja työsuojelun edistämiseksi Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle
42	"32." 32. Työsuojeluviranomaisen toimivallan käyttö ja pakkokeinot A. Toimintaohje ja kehotus Toimintaohje voidaan antaa vähäisen tai yksittäisen puutteellisuuden tai epäkohdan korjaamiseksi: kysymys on usein tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta tarkoituksena on korjata säännösten vastainen olotila Kehotus on toimintaohjetta voimakkaampi ja käyttöalaltaan suppeampi valvontatoimenpide Kehotuksen antamiseen liittyy seuranta ja asian mahdollinen siirto työsuojelupiirin työsuojelutoimiston käsiteltäväksi: Jos työnantaja ei noudata kehotusta, tarkastaja siirtää asian työsuojelutoimistolle velvoittavan päätöksen tekemistä varten Velvoittava päätös voidaan antaa vain, kun kyse on vakavammasta lainvastaisuudesta, jonka korjaamiseksi tarkastaja on antanut työnantajalle kirjallisen kehotuksen määräaikoineen
43	"B." B. Toimintaohjeen ja kehotuksen antamistilanteet Kirjallinen kehotus annetaan, kun: Työnantaja ei noudata toimintaohjetta Kysymyksessä on vähäistä suurempi vaara tai haitta työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle Kysymyksessä on olennainen ja työturvallisuuden kannalta merkittävä puutteellisuus: esimerkiksi kone- ja laitesuojauksien vakavat puutteet Kysymyksessä on työturvallisuuslaissa olevien velvoitteiden laiminlyönti, esimerkiksi vaarojen ja haittojen arvioinnin laiminlyönnit Kysymyksessä on työaika- ja vuosilomakirjanpidon laiminlyönti Kysymyksessä on työpaikalla käytettävien kemikaalien luetteloinnin laiminlyönti Kysymyksessä on palkkalaskelman tai työtodistuksen antamisvelvoitteen laiminlyönti Kysymyksessä on työterveyshuollon järjestämisen laiminlyönti Tarkastajan on toimintaohjeen tai kehotuksen antaessaan yksilöitävä puutteet säännösten noudattamisessa ja asiaan sovellettavat säännökset Kehotuksen antaessaan tarkastajan on asetettava määräaika, jonka kuluessa työnantajan on korjattava puutteet
44	"C." C. Asian saattaminen työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi Tarkastajan on seurattava, noudattaako työnantaja tarkastajan antamaa kehotusta asetetussa määräajassa Jos työnantaja laiminlyö kehotuksen, tarkastajan on saatettava asia työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi Myös, jos säännösten vastaisen tilan korjaaminen tai poistaminen ei siedä viivytystä Lainvastaisuus on niin olennainen ja lainvastaisen olotilan aiheuttama vaara tai haitta työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle on niin merkittävä, että ei ole mahdollisuutta jäädä odottamaan tilanteen korjaantumista D. Työsuojeluviranomaisen päätös Työsuojelupiirin työsuojelutoimisto antaa juridisesti sitovan päätöksen, mikä velvoittaa työnantajan määräajassa toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet lainvastaisen olotilan poistamiseksi Viranomaisen on varattava työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen antamista Viranomaisen päätös sitoo työnantajaa: päätöksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai teettämis- tai keskeyttämisuhka
45	"E." E. Käyttökielto ja väliaikainen käyttökielto Tarkoitetaan koneen, työvälineen tai muun teknisen laitteen käytön tai työmenetelmän tai työnteon jatkamisen kieltämistä Työsuojeluviranomainen voi päätöksellään määrätä käyttökiellosta, jos työpaikalla vallitsevasta lainsäädännön vastaisesta puutteellisuudesta tai epäkohdasta aiheutuu työntekijälle hengen tai terveyden menettämisen vaara Käyttökiellon tehosteeksi voidaan määrätä uhkasakko Jos hengen tai terveyden menettämisen vaara on välitön, tarkastaja voi antaa käyttökiellon väliaikaisena Tarkastaja antaa väliaikaisen käyttökiellon tarkastuksen yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen: Työnantajan on noudatettava sitä heti Tarkastajan on saatettava asia heti työsuojelupiirin työsuojelutoimiston ratkaistavaksi Työsuojelutoimiston on käsiteltävä asia kiireellisesti Ennen päätöstä kuultava työnantajaa Käyttökielto raukeaa, kun puutteet on korjattu
46	"33." 33. Tuotteiden turvallisuuden valvonta EY direktiivi: Jäsenvaltion tulee varmistaa, että tuotteet saatetaan markkinoille ja otetaan käyttöön vain, jos ne eivät oikein koottuina, asennettuina ja huollettuina sekä käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettyinä vaaranna ihmisten terveyttä ja turvallisuutta tai muita etuja Työsuojelupiirin työsuojelutoimiston tehtävänä on tuotteen turvallisuuden valvonta Toimivalta pakkokeinojen käyttöön on sosiaali- ja terveysministeriöllä Ministeriö voi päätöksellään kieltää vaatimusten vastaisen tuotteen luovuttamisen markkinoille tai tuotteen käytön Kielto on voimassa, kunnes tuote on saatettu vaatimusten mukaiseksi Luovutus- tai käyttökiellon sijasta ministeriö voi määrätä rajoituksia tai ehtoja tuotteen luovuttamiselle Näyttövelvollisuus tuotteen vaatimustenvastaisuudesta on ministeriöllä Työsuojelutarkastajalla on mahdollisuus antaa kiireellisissä tapauksissa väliaikainen luovutuskielto Työsuojelupiirin työsuojelutoimisto Ministeriö
47	"Markkinoilta ja käytöstä poistaminen" Markkinoilta ja käytöstä poistaminen Ministeriö voi velvoittaa tuotteen valmistajan, maahantuojan tai myyjän poistamaan tuotteen markkinoilta Jos tuote on jo luovutettu kuluttajille, velvollisuus ilmoittaa tuotteen palauttamismahdollisuudesta julkisissa tiedotusvälineissä Kun käytöstä poistettavaksi määrätään sarjavalmisteinen ja laajalle levinnyt tuote, on tarpeen, että tuotteen puutteista ja korjaustarpeista ilmoitetaan julkisesti Ministeriö määrää tiedottamistoimenpiteistä Ministeriö voi määrätä tiedotustoimenpiteen tehosteeksi uhkasakon Ministeriön on ilmoitettava EY:n komissiolle B. Tuotteen tutkiminen ja kustannusten korvaaminen Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus ottaa tuote tutkittavaksi Valtio vastaa kustannuksista, jos tuote on vaatimusten mukainen Jos tuote on vaatimusten vastainen, ministeriö voi määrätä tutkimuskustannukset tuotteen markkinoille luovuttaneen korvattavaksi
48	"34." 34. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan avulla Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn Yhteistoiminnan muodoista ja menettelyistä voidaan pääosin sopia työpaikalla
49	"Sopimusoikeuden rajoitukset:" Sopimusoikeuden rajoitukset: seuraavista seikoista ei voida sopia toisin kuin on määrätty: Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedonsaantiin Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja Työsuojeluvaltuutetun oikeus saada koulutusta Työsuojeluvaltuutetun oikeus vapautukseen työtehtävistä Työsuojeluvaltuutetun oikeus korvaukseen ansionmenetyksestä Työntekijän oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut Työsuojelutoimikunnan jäsenen oikeus vapautukseen työtehtävistä ja korvaukseen ansionmenetyksestä Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan oikeus toimitilaan
50	"Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat" Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat Työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset Työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet ja toteuttamistapa sekä työterveyshuollon tekemissä työpaikkaselvityksissä esille tulleet työntekijöitten turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat Työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät kehittämistavoitteet, -ohjelmat ja –hankkeet Työn järjestelyyn ja mitoitukseen ja niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat, jotka vaikuttavat työntekijän turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn Työntekijälle annettava opetus, ohjaus ja perehdyttämisen tarve Työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot Työsuojelun toimintaohjelma
51	"B." B. Yhteistoiminta-asioiden käsittely Yksittäistä työntekijää koskevat asiat käsitellään työnantajan ja työntekijän kesken Työsuojeluvaltuutettu osallistuu yhteistoimintaan lähinnä kyseisen työntekijän tai työntekijöiden aloitteesta Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat asiat käsitellään edustuksellisessa yhteistoimintamenettelyssä Tarkoitetaan lähinnä työtä ja työolosuhteita ja niiden kehittämistä koskevia ohjelmia ja suunnitelmia Työsuojelutoimikunnalla on oikeus tehdä esityksiä yhteistoiminnassa käsiteltäviksi asioiksi ja muutenkin yhteistoiminnan kehittämiseksi Työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikalle, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää Jos ei ole työsuojelutoimikuntaa, työnantaja käsittelee yhteistoiminta-asiat työsuojeluvaltuutetun kanssa: jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää, työntekijöiden on valittava työsuojeluvaltuutettu Jos työpaikalle ei ole valittu työsuojeluvaltuutettua, yhteistoiminta-asiat käsitellään työnantajan ja työntekijöitten kesken Jos on valittu luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä ainoastaan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa Sama henkilö voi olla sekä luottamusmies että työsuojeluvaltuutettu
52	"C." C. Työnantajan edustaja Työnantajan on nimettävä itselleen yhteistoimintaa varten edustaja, jos hän ei itse hoida sitä tehtävää Yhteistoimintahenkilöä kutsutaan työsuojelupäälliköksi Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja työnantajan organisaatiossa toimivia työnantajan edustajia työsuojelun asiantuntemuksen hankinnassa ja yhteistyön järjestämisessä työntekijöitten kanssa Työsuojelupäällikön tehtäviä on: Yhteistyön järjestäminen työsuojeluviranomaisten kanssa Ryhtyä tarpeellisiin toimiin työnantajan ja työntekijän välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi Osallistua työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseen
53	"35." 35. Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu Työntekijöillä on oikeus kaikenkokoisilla työpaikoilla valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen yhteistoimintaan sekä yhteydenpitoon työsuojeluviranomaisiin Velvollisuus valintaan on työpaikalla, jossa on vähintään 10 työntekijää Työntekijät valitsevat valtuutetut vaalilla Vaali voi olla myös niin sanottu sopuvaali Vaalin järjestäminen on työntekijöitten tehtävä Työnantajan velvoite on tiedottaa työntekijöille oikeudesta valita valtuutetut, annettava luettelo työntekijöistä ja annettava tilat vaalin toimittamista varten Työntekijöitten on ilmoitettava vaalin tuloksesta työnantajalle Työnantajan on ilmoitettava valtuutetut ja varavaltuutetut Työturvallisuuskeskukselle ja työsuojelupiiriin
54	"Työsuojeluvaltuutetun tehtävät" Työsuojeluvaltuutetun tehtävät Edustaa työntekijöitä käsiteltäessä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita työnantajan kanssa Perehdyttävä työpaikan työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöitten turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelua koskeviin säännöksiin Työsuojeluvaltuutettu on edelleen työnantajan työnjohto-oikeuden alainen Valtuutetulla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen sellaiset asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on työsuojelua koskevien säännösten mukaan pidettävä, esimerkiksi työaika- ja vuosilomakirjanpito Oikeus tutustua tehtäviensä hoidon kannalta tarpeellisiin työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin Oikeus saada nähtäväkseen työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan välinen työterveyshuoltosopimus Oikeus saada nähtäväkseen työterveyshuollon toimintasuunnitelma Oikeus saada asianmukaista koulutusta yhteistoimintatehtävien hoitamiseksi Koulutus on yleensä järjestettävä työaikana Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetyksiä työsuojeluvaltuutetulle eikä varavaltuutetulle
55	"B." B. Työsuojeluvaltuutetun ajan käyttö Työnantajalla on velvollisuus vapauttaa työsuojeluvaltuutettu varsinaisista tehtävistään yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten: Kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten: vähintään neljä tuntia / 4 viikkoa Työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä on laajasti sovittu työmarkkinajärjestöjen välisissä työehtosopimuksissa C. Työsuojeluvaltuutetun ansiomenetyksen korvaaminen Työnantajan on korvattava työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta työaikana johtuva ansionmenetys Työnantajan on maksettava myös kohtuullinen korvaus työsuojeluvaltuutetulle säännöllisen työajan ulkopuolella suorittamista työsuojeluvaltuutetun tehtävistä
56	"D." D. Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää työntekijän hengelle tai terveydelle välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ E. Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja Työsuojeluvaltuutetulla on samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamusmiehillä: TSL 7:10 § Työnantaja saa irtisanoa heistä itsestään (henkilöstä) johtuvasta syystä vain, jos niiden työntekijöitten enemmistö, joita työsuojeluvaltuutettu edustaa, antaa irtisanomiseen suostumuksensa Taloudellisilla- ja tuotannollisilla syillä irtisanominen on mahdollista vain, jos työsuojeluvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattiaan vastaavaa työtä tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön
57	"36." 36. Työsuojelutoimikunta Työpaikalle, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työntekijät ja työnantaja Työnantajan on osoitettava toimitila työsuojeluvaltuutetuille tai työsuojelutoimikunnalle Työsuojeluvaltuutetuilla ja työsuojelutoimikunnan jäsenillä on normaali salassapitovelvoite muun muassa työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksien suhteen
58	"37." 37. Oikeusturvakeinot Muutoksenhaku työsuojelupiirin työsuojelutoimiston tekemiin päätöksiin Valitus hallinto-oikeuteen, jonka alueella työsuojelupiirin työsuojelutoimisto sijaitsee Valitusoikeus on asianosaisella, eli sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa Lisäksi valitusoikeus on työsuojeluvaltuutetulla Myös työsuojelupiirin työsuojelutoimistolla on oikeus hakea muutosta sellaiseen hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on muuttanut työsuojelutoimiston päätöstä
59	"38." 38. Ilmoitukset työsuojelun valvontaa varten Työtapaturmasta ja ammattitaudista ilmoittaminen Työnantaja on velvollinen tekemään poliisille ilmoituksen sellaisesta kuolemaan tai vaikeanlaatuiseen vammaan johtaneesta työtapaturmasta, jonka johdosta on tehtävä poliisitutkinta Vaikeanlaatuinen vamma on vamma, joka suurella todennäköisyydellä jää pysyväksi ja vaikeuttaa ihmisen normaaleja toimintoja Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa kuolemaan tai vaikeanlaatuiseen vammaan johtaneesta työtapaturmasta myös asianomaiselle työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle Työnantajan edellä todetun ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on sanktioitu työsuojelurikkomuksena sakolla Lääkärin on velvollisuus ilmoitta ammattitaudista tai muusta työperäisestä sairaudesta viipymättä työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle Edellä todetun lääkärin ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on sanktioitu työsuojelurikkomuksena sakolla
60	"B." B. Yhteistoimintahenkilöstön ilmoittaminen Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen sekä työsuojelutoimikunnan tai muun sitä vastaavan elimen henkilöstön nimet ja yhteystiedot työsuojeluhenkilörekisteriin Ilmoitus tehdään Työturvallisuuskeskukselle ja työsuojelupiirille 40. Rangaistussäännökset RL 47 luku: rangaistavaksi säädettyjä työturvallisuuteen liittyviä rikoksia ovat: Työturvallisuusrikos Työaikasuojelurikos Työsyrjintä Työntekijöitten edustajien oikeuksien loukkaaminen Työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen Työnvälitysrikos
61	"41." 41. Virka-apu Työsuojeluviranomaisella on oikeus saada virka-apua poliisilta laissa säädetyn valvonnan toteuttamista varten, jos se on valvonnan toteuttamiseksi välttämätöntä 42. Nähtävänäpito Työnantajan on pidettävä valvontalaki ja sen nojalla annetut säädökset työpaikalla nähtävänä Nähtävänä on pidettävä myös: Asianomaisen työsuojelupiirin työsuojelutoimiston yhteystiedot Työsuojelupäällikön nimi ja yhteystiedot Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen nimet ja yhteystiedot